Raja-Karjala

Vieras

Sanottihgo Mellitžä vai Mellitžy , monikko Mellitžyt (vai melližät)
.. kävimmo monel mellizän paikal viime kezäl, erähäs kohtas löyvettih hirres luajittu pohjukehikko.
Pahmahii, eli jügeidu survoimii on olluh enneaigah mones mellitžäs, miittuine "masin" oli tozo ukin Vasa diedoinki melližäs. Mugai niidü oli 7 pahmasta joita pääakselin tapit nostelivat. Jüske kuului edähäl, läbi yöngi annettih käyvä, da huondeksel aigaseh oli lesejauhot valmehet. Ližäkse oli ylähäl kivipari kudai pyöritti pystyakseli, välitys puurattahil. Sid voinuaigah valvottih mellitžyigi tarkkah. Kai jauhatugset pidi olla vai kuittien ker. Miul on talleh miäräygsed da hinnastot. Vai kuuli sto kyl toisil melližyil yöaigah kävi mummot kauemboagi, Kolatseläl säkkilöin ker jauhamas. Kazetil tallensin erähän nenga mustelugsen.

Jeroisellän Feda

paulinpesa · Liittynyt: 27 Hei 2005 Viestejä: 761 Paikkakunta: Joensuu

Mellittšü,mellitšän,mellitšät tuntuisi oikealta.Korva sanoo myös monikon partitiiviksi mellitšöi,vaan sen puolesta en vetoa lyö!
Varsinaiskarjalan eteläinen käytäntöhän on mellittšä,kuten osin mm. Suistamolla,mutta siellä myös heitettiin vokaalisoinnut hiiteen kuten isäni joka sanoi:mellittša.

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1406

Passibot Pešal gu vai piäs püsünnöh miulgi, vai muisti on mugai nenga gu toises korvas menöü sizäh da toises tulou pihal.

Ylembänny kirjotin tabolois Käydih kauemboagi jauhattamas. Vai viel oli yksi mellittšü ihan rajaojas! Se oli Rajasellän hierus. Kui libo ühtehises sobimukses käüdih siel ruados mollembil puolil rajua viel rajan kiinni menon jälgeh - pitkän aigua. Siih sah konzu Stalin rubei pergamah rajan tagua hieruloi, asukkahat viedih kuka mihgi da jotkut piäsdih pagoh Salmin puolel.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1406

Kazoin što pahmas = myllytettävät kaurat, myös mitta:4 nelikkoa kauroja, ja vielä huhmar.
Pahmastua = jauhattaa kauroja.
Diedoil oli mellizüs "pahmaskone" kaksi huavoo jyvii vedi kerral. Yöksegi jätettih jüskämäh da huondeksel oli jauhot valmista. Ylähäl oli kivipari.

- Täs on pohjapiirros voina korvaus bumaskois.

_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

paulinpesa · Liittynyt: 27 Hei 2005 Viestejä: 761 Paikkakunta: Joensuu

Myllystä ja jauhamisesta ja kaurastakin riittäisi tarinaa.50-luvulla syntyneenä tulin tietämään mitä on kaurapuuro ja penkkivelli . Kauraryynipaketissa puhuttiin suurimoista ja se ihmetytti.
Karjalan kieli on viisaampi ja se tuntee verbin suurdua.Siis jauhaa,rouhia,ei jauhoksi,vaan suurimakse,rüünikse.Suomen kieli lienee lainannut suurus-sanan Karjalasta,suurustamisen peruja ei moni nykykokki tiedä!

Pirjo · Liittynyt: 05 Tam 2007 Viestejä: 137 Paikkakunta: Akaa

Tämä ei mitenkään kuulu tähän, mutta tuosta penkkivellistä tuli mieleeni Very Happy

.
Mahtaako moni tämän päivän ihminen tietää mitä penkkivelli on, edes karjalaisista. Vaikka en kyllä tiedä onko karjalainen ruoka?
Perunavelli kuuluu samaan kastiin.
Itse olen syönyt ja välillä syön vieläkin, kumpaistakin, mutta omat tyttäreni ei taida penkkivelliä tietää. Pitää oikein kysyä kunhan muistan Wink

.

AriM · Liittynyt: 27 Hei 2005 Viestejä: 145 Paikkakunta: Nastola

Penkkivelli oli korvikeruokaa, jota valmistettiin ruis- ja mallasjauhoista. Jauhot sekoitettiin lämpimään veteen, jonka jälkeen velli sai seistä ja hapantua. Tämän jälkeen velli kiehautettiin ja sekaan laitettiin leipäpalasia, jotka saivat aikaan käymisen. Vellisaavia pidettiin tuvan penkillä, josta nimikin juontanee juurensa.

paulinpesa · Liittynyt: 27 Hei 2005 Viestejä: 761 Paikkakunta: Joensuu

Eihän se penkkivelli karjalaista syötävää ollut,vaan evakossa opittua! 50-luvun lopussa oli jo kauraryynejä,joten penkkivelli tehtiin(meillä)teekuppiin,johon n.desi ryyniä,päälle maitoa ja sokeria.Kun oli ahne,sai ensin paljon sokeria mutta karkeat ryynit.Jos oli hengessä vahva ja jaksoi sekoitella ja antaa vellin turvota sai paksua ja imelää ja tukevaa välipalaa.Silloin ei ollut muroja,ja aamulla ei muutenkaan paljon syöty! Sad

Ja se aamun syömättömyys johtui evakkopaikan erilaisista tavoista.
Nügöi muate vieren!

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1406

Mellitšät

Kirikköjoven varrel oli taloryhmä lähellä Mäkipäätä tunnettu nimellä Mellitšät.
Siellä oli ollut vesiratasmylly.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1406

Vieläkin puutun käsitteeseen PAHMAS ja PAHMASMYLLY

Mistä tämä pahmas-sana ja koko keksintö tai perinne on tullut?
P.Pohjavalon sanakirjan mukaan Pahmas = myllytettävät kaurat, mitta neljä nelikkoa kauroja. Huhmar -
- Aleksi sedän mukaan 7 petkeleen pahmaskoneseen mahtui 2 säkillistä jyviä.
Pahmastua = jauhattaa kauroja.
Sanaa tapaa vain Raja-Karjalassa joten uskoisin että tämä pahmas (survomalla jauhaminen) perinne on sieltä lähtöisin.
- Pohjavalon II-osa mainitsee myös: Pahmazpetkel = kauran survontahuhmar. Vesimellizöis kagrua pahmastettih, jümsseh vai kuului.
(tietysti myös myös muutakin viljaa, vehnääkin)
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

paulinpesa · Liittynyt: 27 Hei 2005 Viestejä: 761 Paikkakunta: Joensuu

Karjalan kielen sanakirja esittää pahmaksen paitsi petkelmyllyn survinlaitteeksi,myös survottaviksi kauroiksi eli huhmarilliseksi
kauroja.Sanan esiintymää:Tunkua,Rukajärvi,Tihvinä,Porajärvi,Korpiselkä,Suistamo,impilahti,Salmi,
Vitele,Suojärvi,Tver,Tulemajärvi,Nekkula ja Riipuskala.

Näyte Säämäjärveltä: viizi vakkoa kagroa pannah pahmahukseh,sit survoo
mellittšy viizin kuuzin petkelin stukuttau...

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1406

Kiitos Peša Siis laajemmaltikin Karjalassa oli tuo PAHMAS käsite tunnettua ainakin kielitieteen keruun mukaan. Tiedä vaikka vieläkin jossain Vienan korvessa jympsähtelisi pahmasmellitzä! Tai olisi edes säilynyt nähtävänä.

Oli helpompaa rakentaa petkelmylly kuin laittaa siihen kivipari, joka usein vaati vielä välitysrattaat ainakin hitaammin virtaavissa joissa.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1406

Vanhat mitat:
http://www.saunalahti.fi/hirvela/historismi_sivut/mitatsivu2.html
Mittojen muuntaja:
http://www.hum.utu.fi/projects/historia/cgi-bin/mitat/

1 nelikko = 12 kannua = n.31 litraa 4 nelikkoa olisi 124,8 litraa
1 kannu = 2,6 l

Paljonko meni "tavallisenkokoiseen" säkkiin litroja kuivaa tavaraa?

Huom, Mittamuuntimen mukaan 1 nelikko olisi 41,22 litraa
- Ja mikäs se vakka olikaan...
1 vakka = 8 kappaa = 36,64 l - se löytyi täältä:
Vanhat suomalaiset mittayksiköt
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhat_suomalaiset_mittayksik%C3%B6t
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a