Raja-Karjala

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1410

Luostarista löytyi vähän lisätietoa Arvi Korhosen kirjasta Suomen itärajan syntyhistoriaa 1938.

Teoksessa mainitaan sivulla 60 että rajankäynti selvityksessä Venäjän ja Ruotsin kesken 1617-18 kun oli kysymys Kaunoselän kuulumisesta Salmin pogostaan, tuotiin kuultavaksi myös Luostarin esimies. Tämä kertoi asuneensa siinä 60 vuotta, sekä isänsä 120vuotta ja hän todisti samaa kuin talonpojat että Kaunoselkä ja Palojärvi olivat kuuluneet Karjalan lääniin ja Salmin pogostaan. Kaunoselän nimi on muuten peräisin Marko Kauno nimisestä miehestä! Kirja on erittäin mielenkiintoinen. Siinä mainitaan vielä erään pajarinpojan vierailleen luostarissa.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

Palojärvi · Liittynyt: 18 Jou 2006 Viestejä: 496 Paikkakunta: Salmi

Palojärven kylä oli jossakin vaiheessa myös rajoiltaan erikoinen.
Henisen sivuilla on kartta jossa raja oli saaren pohjois-etelä suunnassa.

1600 luvun rajakäynnin kallioon ja kiviin hakattuja merkkejä löytyisi vieläkin maastosta, koskaan ei ole ollut aikaa käydä niitä katsomassa.

Orusjärven luostarin jälkiä saattaisi löytyä metallinetsimellä, vaikka silloin käytettiin puumateriaalia.

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1410

Alue kirkonmäeltä etelään Kuuselaan ja siitä alemmas on vanhalta nimeltään Ristipelto, näkyy vielä kartoissa. Eli se on ilmeisesti ollut luostarin hautausmaana. Luostarihan tuhoutui Isonvihan aikaan venäläisten hyökätessä siinä 1710 aikoihin. Erään vanhan orusjärveläisen starikan mukaan nähtiin pimeällä luostarin paikalla palavan liekin. Sitten siihen paikalle tehtiin tšasouna joka 1910 uuden kirkon valmistuessa siirrettiin Kaunoselkään. Sen hirret nyt lienevät jossain rakennuksessa Tulemalla ? Entinen koulu Kaunoselästä lienee siirretty Orusjärvelle. Mutta Luostarin alueen tarkempi, jopa tieteellinen tutkimus olisi kiinnostavaa. Esim Itiötutkimus, vanhoja rahoja tai esineitä voisi löytyä ajan määrittämiseen. Vanhasta säilyneestä puunkappaleesta voi nykyisin määrittää iän (en tarkoita kasvuikää), mutta niitä tuskin enää on jäljellä. Onko Kizissä vielä Viktor Kuuselan valokuvaama Orusjärven kirkon suurin kello?
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

Palojärvi · Liittynyt: 18 Jou 2006 Viestejä: 496 Paikkakunta: Salmi

Kaunoselän tsasounasta tehtiin v.1947 kaupparakennus. Miksi ei tsasounaa ? Olen keskustellut puhelimitse sellaisen henkilön kanssa joka on käynyt tässä rakennuksessa v.1947-1948 välisenä aikana.

1900 luvun alussa Orusjärven hautausmaa oli kirkon eteläpuolella n. 10 metriä kirkosta etelään.
Myöhemmin uusi hautausmaa perustettiin Mikkilän kauppatalon itäpuolelle metsän reunaan, Kanabroon menevän tien lähelle.

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1410

Minulla on Ortod.Kirkkomuseolta saatu kartta kirkon maista, mutta paperi on aika tummaa ja siinä on myös venäjänkielistä tekstiä. Pitää yrittää vaalentaa taustaa. Uuden kirkon rakentamisen aikaan tarvittiin lisämaata kirkolle ja kahdesta tilasta saatiin lahjoituksia, Koverskoi/Kuusela , tila 3:sta "Vanhatalo" ja Rovio Ivan, tila 7(kirkon länsipuolella) Nämä lohkot näkyvät vanhoissa Orusjärven henkikirjoissa. Niiden nimet ja numerot on kirjattu seuraavasti:3\10 "Otratuoja, Skorbjaschenskin kirkon tila" ja 7\5 "Kirkkomäki, Suomenmaal. Hengellinen Konsistorio" Venäläiset papit olisivat luvanneet kouluttaa lahjoittajien pojat papiksi. Näin on kirjoitettu.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

Kari · Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 158

""Tulemme Orusjärvelle …vuonna 1879…
Täälläkin on keskellä kylää hirsiaidalla ympäröity hautausmaa ja sen sisällä pieni kirkko eli rukoushuone. Tiedusteltuamme kylän asukkailta kylän muinaisuutta saamme tietää, että kylässä on ennen vanhaa ollut monasteri eli luostari nykyisen rukoushuoneen asemalla. Vaan milloin se on ollut, ei voi kukaan selittää, ei edes kontrahti provastikaan sanonut löytyvän siitä mitään tarkempia tietoja kirkon vanhoista kirjoistakaan.

Kylän asukkaat, niin kuin provastikin, vaan kertovat, että monasteri on ollut puusta rakennettu ja että joukko sissiä eli muuta säänötöntä sotaväkeä on hyökännyt monasteriin, ryöstänyt sen ja lähdettyänsä panneet sen tuleen. Vaan samassa ovat tulleet umpisokeiksi, niin etteivät osanneetkaan enää oikeata tietä, vaan astuivat sokeina sinne tänne ja vihdoin suorastaan järveen, jonne kaikki hukkuivat. Näitten sissien orusoita (pyssyjä) on vielä näihin aikoihin asti löydetty Orusjärven pohjasta.

Tästä sai järvi ja kyläkin nimensä: Orusjärvi, se on Pyssyjärvi. Sanottiinpa , että olisi järvestä löydetty pieni kirkonkellokin, se olisi ollut monasterin kello. Miten se sinne oli tullut ei tiedetty.
Lähellä Orusjärveä on suuri silmälähde, josta jääkylmä vesi ylös kuohuaa. Tähän sanotaan munkkien vieneen piiloon monasterin rahat, joita olisi sinne vedetty hevosilla ja puurilla ( sen aikuiset ajopelit). Nykyisin vielä kaivettaessa monasterin asemaa löytyy sieltä hiiltä toisinaan vielä kahden kyynärän syvyyteen asti.
Provasti sanoi, että samat sissit olivat ryöstäneet ja polttaneet sen aikuisen Salmin kirkonkin, jossa paloivat kaikki vanhat kirkonkirjat.""
_________________
Kari

Kari · Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 158

Tuosta edellisestä sanomalehtitiedosta vuodelta 1879 voisi pohdiskella vaikka seuraavasti.
Olisiko Orusjärven nimi aikaisemmin ollutkin joku muu esim. tuo Oulusjärvi, joka esiintyi jossain. Nyt sitten sissien hyökkäyksen jälkeen nimi on muuttunut tai muuntunut.
Tietääkö joku tarkoittaako orusa tai oruska jotakin? Vai onko kyseessä vaan kansan suussa muuntunut sepitys nimelle? Onkohan monasterilla ollut joku muukin nimi kuin "Orusjärven luostari" esim ennen tuolta sissien hyökkäystä?
_________________
Kari

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1410

Historia-sivun alussa kirjoitin seuraavaa että eräs Salmissa syntynyt kertoi samaa (mitä nuo toiset lehdessä) että nimi viittaisi sanaan oružu = drobovoi = haulikko tai aseet ja että aseita olisi kätketty järveen!
(P.Pohjavalon sanakirja) Yougin sanakirjassa droboviekku = haulikko
venäjäksi = дробовик ja Ase = oruža = оружие

Itse järvihän on ollut vanhastaan PONKKOLANJÄRVI, kuten Sauhken kartoissakin, ja sen lähitalot ovat PONKKOLAN KYLÄÄ, esim Hiski haulla löytyy 1800 alun henkilöitä tuolla Ponkkolan kylän nimellä!
(esim. Salmin Ponkkolan kylässä talollinen Kusma Trifonoville syntyi 17.2.1819 lapsi Feodor => Lättejä myöhemmin)
Ponkkonen sukunimi esiintyy Orusjärvellä vasta 1890, Kirkkojoella aikaisemminkin 1865, lienee paikannimestä otettu.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

Kari · Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 158

Onkohan tämä alla oleva teksti sanatarkkaa lainausta alkuperäisestä lähteestä, vai myöhemmän kirjoittajan muotoilemaa tekstiä ?

"19.10.1612 Orusjärven luostarista Iivan Laurentinpoika (munkin poika) luovutti ruotsalaisille 6 tynnyriä ruista
Luostarin toiminta lakkasi. "

Tämähän viittaa siihen, että Orusjärven luostari on ollut tuolla nimellä jo vuonna 1612. Tuo sissien hyökkäys kertomuksessa lienee kuitenkin siinä 1700-luvun alussa tapahtunut? Jolloin kertomus vaikuttaa sepitetyltä.
_________________
Kari

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1410

Tarkasti teksti on kirjassa näin.
Orusjärven luostarista, jonka toiminta lakkasi, saatiin 19. 10. 1612 6 tynnyriä ruista, minkä »munkinpoika» Iivana Laurentin-poika luovutti valloittajille.4

Kuujon kirjassa mainitaan lähdeviite tuohon kohtaan
4. RKA, Finska cameralia 4:2 v. 1612.

Missähän tuo lähdeteos sijaitsee?

Harmi ettei luostarin esimiehen nimeä ollut mainittu alussa kirjoittamastani A.Korhosen kirjassa. Olisiko hän juuri Kuujon kirjoittama Iivana Laurentinpoika?
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

mp · Liittynyt: 17 Nov 2006 Viestejä: 187

Asiasta en mitään tiedä, mutta ruotsalaisten maakirjassa vuodelta 1590 mainitaan kohdassa "Oulus Jerfui" puuluostari "Clöst af trä". Vuonna 1618 mainitaan "Orusosero Clöster" mutta sen jälkeen en enää löydä mainintaa luostarista.

Kari · Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 158

Souranderin kirjassa sivulla 69 on referoitu vuoden 1618 verokirjaa. Siinä esiintyy nimet:
Orusosero ja Palo-osero, tarkoittaen Orusjärvi ja Palojärvi.

Verotaloja ei ole vuonna 1618 Orusjärvellä lainkaan, Palojärvellä sen sijaan 2, jotka tosin ovat autiona.

Vuonna 1638 oli Orusjärvellä taloja 7, vuonna 1681 5 taloa, vuonna 1728 7 taloa ja vuonna 1764 15 taloa.
_________________
Kari

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1410

Ozero on tietysti järvi tai lampi venäjäksi. Mutta tuo "Oulus" järfui - Olisikohan se kuullun ymmärtämisen vaikeus. Monia nimiä ruotsalaiset vääntelivät hiukan omituiseen muotoon.

Se että jos talo ei ollut verotalo, voi siinä silti olla ollut asukkaita, maksukyvyttömiä vanhuksia ja lapsia. Ruotsista saa 1648 karttaan liittyviä kyläkohtaisia maakirjoja. Pekka Salminen lähetti kopioita jossa Orusjärven luostari mainitaan autiona. Alkuperäisistä kirjoista saisi nimiluetteloista paremmin selvää.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a

Kari · Liittynyt: 21 Jou 2006 Viestejä: 158

Nuo nimethän on kirjoitettu "ruotsiksi". Heillä on verbi "osa" = kärytä. "Det osar" on sanakirjan mukaan "tulee häkää". Voisiko tämä viitata siihen, että kyseessä on palanut alue? Orusjärven seutu ja Palojärven seutu on ollut palanutta noihin aikoihin?
_________________
Kari

webbiniekka · Site Admin Liittynyt: 25 Hei 2005 Viestejä: 1410

En oikein usko tuohon viimeiseen mietelmääsi.
Mistä lehdestä muuten löysit sen jutun ""Tulemme Orusjärvelle …vuonna 1879… ? Annatko myös linkin sinne, kiitos.

Se silmäkaivo olisi kiinnostava paikka myös tutkia Wink

Näkyy vanhassa Ruotshien kartassa.
_________________
Jeroisel'l'än Fed'a